maanantai 11. elokuuta 2014

Yön kukkija

Kaktuksistamme yksi päätti pitkän lämpimän kesän lopulla kukkimaan. Olimme jo pitemmän tovin seuranneet kukan kehittymistä, mutta aina se yllättää nopeudellaan lopussa - päivässä nuppu venähtää pituutta reippaasti ja ennen iltaa nuppu avautuu levittäen huumaavaa tuoksuaan.
Nuorisollemme tämä tietysti oli ensimmäinen kokemus kaktuksen kukasta. Kaktuksiin on kyllä haettu tassutuntumaa ja jyrsitty aiheuttaen piikkihukan, kuten kuvista hyvällä tahdolla voi havaita.
Nuoriso imppaamassa
Pikkuherralle kukinto oli mielenkiintoinen, mutta ei se sen isompaa mielenkiintoa siihen osoittanut. Vanhuksemme ei tainut edes tarkistaa koko kukintoa, kun onhan niitä jo nähty. Stadin pimatsulle sen sijaan kukan tuoksumaailma oli epäillyttävä.
Mikäs lemuaja tämä oikein on??
Kukka selvisi hyvin pentujen tutustumisesta ja oli kauneimmillaan yön pimeydessä.
Kaktus täydessä kukassaan
Tiedä sitten mitä yöllä on tapahtunut terassilla, liekö nuoriso käynyt työntämässä kärsänsä kukan uumeniin vaiko muuten vain kroolattu juoma-astiassa. Onneksi olivat yrittäneet mitä-lie-sitten terassilla eikä sisätiloissa. Pärskeiden syy jäi yön mystiseksi salaisuudeksi.
Asento - hyppy - molskis?? Vain ponnahduslauta puuttuu - onneksi
Aamulla kukinto oli jo nähnyt parhaansa ja alkukukinnon voima oli muuttunut lieväksi väsähtämiseksi.
Ehtoo puolelle taipunut kukinto