tiistai 29. heinäkuuta 2014

Pikkuapulaiset


Pikkuiset tassunjäljet

Pikkuapulaisten päiväaskareet

Normipäivä alkaa yöllisten jälkien siivoamisella. Hiekkalaatikoiden tyhjennys näyttää olevan kova juttu kaikille kissoillemme. Todellisuudessa ensin tyhjennetään laatikot, siinä välissä koko poppoo käy tekemässä asiat (lue: merkkaamassa omilla hajuillaan) kaikkiin laatikoihin ja sitten jälleen siivotaan. Loppusaldona on iso pussillinen erinäköistä ja hajuista moskaa. Välillä olen ihmetellyt miten isomman kissalan tuotoksien korjaus suoritetaan ja etenkin pois kuljetus - repulla?
Huusien puhdistus
Terassimme kaapin peseminen oli todella jännä juttu. Sisätiloissa moppi on suuren jahtijuhlan aihe ja ulkona ihan kluutilla huseeraminen riittää innokkaiden kärsäkkäiden houkuttelemiseen paikalle.
Ulkokaapin pesu
Rehuilla pitää olla riittävästi nestettä, joten niiden kastelutilanne tulee välillä tarkistaa.
Piikikkäät ystävämme
Kiipeily"puun" rakentaminen etenee pikkuhiljaa. Alatason tukilevy vaati pari reikää kiinnitysnarulle. Tietysti pikkuneiti oli auttamassa. Pikkuherra oli tällä kertaa jossain muualla huitelemassa.
Lepotason tukilevyn rei'itys
Kesällä terassimme lämpenee hieman turhan reippaasti. Pyrimme tätä hillitsemään kaihtimilla, joissa on tietysti narut, jotka ovat, tietysti, kissojen mieleen. Siinähän säätelevät kaihtimia.
Kaihtimensoittaja terassilla
Lepotason päällysteen tekemiseen Husqvarna on saanut laulaa. Yllättäen pikkuherra on tässä suhteessa kehittymässä meidän suuresti ikävöimämme The Grand Old Ladyn kaltaiseksi - käsityökissoja siis, liekö oppinut jo kasvattajansa luona perusteet.
Lepäävää painoa tikkien lomassa
Pikkuneiti suoritti taustalla kankaiden soveltuvuuttaa lepäämiseen.
Lepotesti
Lepotaso on siis tulossa kiipeilypuun alimmaiseksi tasoksi. Suurinpiirtein tällä tavalla näin.
Solmukiinnitys
Välissä piti tietysti hoitaa busineksia eli pirpelökioskin pitämistä. Ruokatoimitusten laatikoista saatiin parilla aukolla hyvä ja melko edullinenkin leikkipaikka. Viimeaikoina laatikko on ollut etupäässä kyljellään, jolloin avoinaisen pohjan ja päätyaukkojen kautta pennut pääsevät juoksemaan näppärästi monella eri tavalla laatikon lävitse. Lisäksi pahviin on hyvä rauhoittaa kutisevia ikeniä.
Pirpelökioski "Open" - Se on sitten 50cnt!
Kuumalla ilmalla on hyvä huolehtia riittävästä levosta
Pirpelökioskin sulkemisen jälkeen lähdetään viihteelle
Lämpimän kesäpäivän kääntyessä iltaan saapuu hiipuvan päivän sinertävä hetki.
Pilvet heijastelevat mailleen laskevan auringon viimeisiä valonsäteitä.
Päivän äänet hiljenevät, kesän kuumuus taittuu illan lempeydeksi.
Hämärä valtaa tienoon.
Viimeisenä taivaan täyttää sirppisiipien kirskunta kertoen kesän olevan täällä.
Nauti ajasta ja hetkestä, kun se on tässä ja nyt.

Illan sinertävä hetki


sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Ilmajokelaista


Ilmajoki ja paini yhdistetään monesti toisiinsa, syystäkin. Liekö siinä jotain samaa kuin pannaan kaksi eri sukupuolta olevaa suhteellisen samanikäistä kissanpentua samaan huusholliin. Ehkä painissa on kyse hieman jostain muusta. Sunnuntaiaamun hyvässä aamuauringon valossa nuoriso laittoi tassua toisen eteen pitkän tovin.

Alkulämmittelyä

Ennen varsinaista painia on hyvä suorittaa lämmittelevä harjoitus. Tunneli sopii tähänkin varsin mainiosti.
Alkutuntuman hakemista
Pientä otteen hakua
Lämmittelyn jälkeen päästiin sitten vauhtiin. Lähipainia harjoiteltiin pitemmän kaavan mukaan.
Prinsessan oikeaa etutassua poskeen
Prinsessan pyöritystä
Isä-Jellona näyttää kuka on isoin

Banzai-loikka

Erilaiset Banzai-loikat toisen kimppuun ovat olennainen osa painijumppaa.
Reilusti rimaa (tunnelia) hipomatta ylitse


Haa - Bansai!
Ylläolevat ovat pikku(?)herran esityksiä. Niissä on kyllä hyppy, ylitettävä este, kohde silmissä, mutta jotain puuttuu.
10 pisteen Banzai loikka.
Siis etutassujen ja korvien asento. Siinäpä se. Vielä on pikkuherralla tyylissä hiomista.

Hempeilyä

Leikin lomassa oli rauhallisempia ja "lempeämiä" hetkiä. Yksi kuva voi kertoa monta asiaa, riippuen miten sen haluaa hahmottaa.
Tunnel of Love



tiistai 15. heinäkuuta 2014

Prinsessa

Sunnuntaina tasan kuukausi pikkuherran saapumisen jälkeen pikkuneiti vaiko sitten pikkuprinsessa tuli taloon.
Pikkuprinsessa
Taloutemme käsitti kolme yksilöä eli 11 henkeä muutaman vuoden ajan. Sitten tupsahti kerrassaan hienoluonteinen pikkuherra ja nyt saman katon alla pyöriikin 29 henkeä, olettaen vanhuksellamme olevan vielä kaikki yhdeksän yhdessä pakkauksessa. Alla taloutemme vakiokokoonpano.
Vanhuksemme
Pikkuherra
Hän
Hän

Pikkuherran ulkoilua

Aamupäivällä ennen prinsessan hakemista teimme pitkän ulkoilun pikkuherran kanssa. Koska se ei juurikaan kukmmastele vieraita ihmisiä, etenkään valjaissa, suoritimme muun jutustelun lomassa pientä rotuesittelyäkin. Liekö pikkuherrassa näyttelyainesta? Se kun näyttää ainakin ihmisten seurassa olevan kuin hylje (Pinnipedia) vedessä (toim.huom - statuksen muutoksen yhteydessä otettiin verinäyte, joka oli lääkärilaskuun kirjattu Lohitesti).
Pyrstö
Hyppy ylävirtaan
Toimintakuvien tai nopeati eteen tulevien hetkien ikuistaminen pokkarilla ei ole kovin helppoa, etenkin fleksi toisessa kädessä ja monesti varsin nopealiikkeinen nuoriherra piuhan toisessa päässä ja sitten pitäisi saada jotenkin hoidettua kamera. Alemmassa kuvassa on kaikki mitä sai kennolle tallennettua loikasta.

Pikkuneidin saapuminen

Ennen tätä pikkuneiti ei ole ollut juurikaan itsekseen, aina on ollut joku pentueesta mukana. Emo oli kotiutunut paria päivää aikaisemmin, joten pentue oli jo tottunut olemaan itsenäisesti. Sisarusten kanssa ollessa pikkuneiti oli varsin hiljainen, mutta muutama sata metriä kuljetuskopassa itsekseen avasi sen sanaisen arkun ja juttuahan riitti koko matkan ajan. Tuon perusteella hieman osasimme jo ennakoida tulevaa.
Hmm, onkos tuo ADHDx2?
 Herra vastaaottokomitea ehti jostain raosta tulla tsekkaamaan uuden tulokkaan. Onneksemme pikkuherra on ottanut terassin omakseen ja viettää siellä pitkiä aikoja, joten pystyimme vanhuksemme sijoittamaan pentuhuoneeseen ja "rinsessa" sai kaikessa rauhassa tutustua uuteen mestaan.
Tunneli ja sen lyöntipallo (speed ball) olivat iso juttu. Niiden parissa aika vierähti ja tustuminen uuteen tuoksumaailmaan sujui huomaamatta. Päivä päivältä tunneli on ollut enemmän ja enemmän pikkuneidin mieleen.
Tunnelin koekäyttö
Pentuhuone on vuoronperään kunkin käytössä ylikierrosten rajoittamiseksi. Pääasiassa pyrimme vuorollaan uusinta tulokasta pitämään siellä kelaamassa tapahtunutta. Vanhuksellemmekin se on oiva taukotupa olla omassa rauhassa poissa töpisivien tassujen kopinasta.
Kelataan ja relataan

Tutustumista

Pari päivää tutustumista takana. Pikkuneidillä on iso ego ja ääni. Pentuhuone, siis yksinään oleminen edes pari sekunttia, on kovan kommentoinnin arvoinen. Siinä sivussa parketinkin lakkaus tulee kestotestattua  (ovi antaisi kyllä helpommalla periksi, mutta tätä emme ole sille kertoneet).
Kyllä, ADHDx2 vai olisiko sittenkin x3

Pikkuneidillä olemme huomanneet olevan iso ego, jonka kanssa varmaan saammekin jatkossa tehdä työtä.
Kerman saven kuppi ja ego suurin mahtuu samaan kuvaan
Vanhuksemme ja pikkuneidin tutustuminen on odotetusti vielä hyvin vaiheessa. Pikkuherra on selvästi ihan eri planeetalta, hän on oiken kunnon gentelemanni. Sillä on kyllä niin hieno luonne ja siten tutustuminen on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin, sinihopea varjo vaanii pikkuherraa...
Sinihopea varjo

Sinihopea varjo toisesta kulmasta
Tohinan lomassa pitää hieman levätä. Kuuleman mukaan pikkuherra oli päivällä käynyt terassilla himmailemassa ja pikkuneiti oli pistänyt tassua toisen eteen kaiken aikaa. On siinä mirriä kerrakseen pikkuherralle.
Prinsessan lepotauko

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Hiirikö siellä?

Tässä eräänä iltana, tai oikeammin reilusti yli puolenyön, pikkuherralla oli joku juttu menossa ulkona. Itsellämme oli kyllä vakaat aikomukset mennä nukkumaan. Mutta kopina ja hieman epämääräinen häröily takapihalla häiritsi.
Vanhuksemme oli viisaasti parkkeerannut itsensä sisälle ikkunalaudalle tsiikatakseen tilannetta. Itsekkin päädyimme alkuvaiheessa samaan taktiikkaan - kylläkin ihan lattialla seisoen. Silloin tällöin näimme sinisen häivähdyksen aivan seinän vieressä, kissojen kulkupöntön vieressä, terassipöydän alla ja sitten pitkä hiljaisuus.
Tähän erikoiseen hetkeen voi hyvin soveltaa Edu Kettusen Suiston salaisuuden -sanoja:
"Yö hellä ja hento,
 miljoonan tassun töpötys ja kopina,
 hyppy ja hiljaisuus.
Terassilla huokuu saalistuksen salaisuus".

Pienelle kissalle ensikosketus hiireen, tässä tapauksessa päästäiseen, on varmasti jännittävä kokemus. Karvapallero on lämmin, liikkuu ja pitää ääntä - itsekseen. Tosin käyttäytyy erikoisesti kun sitä hieman koukuttaa tai näykkäsee takapuolesta. Lopputuloksena "pienen" kissan ja kahden ihmisen yhteishäröilynä nokkis pääsi livahtamaan häkin ulkopuolelle hämärtyvään yöhön pakoon saalistuksen lumoa.

Suurin piirtein samoilla sijoilla meidän edesmennyt Ladymme (isolla L:llä) oli aikoinaan mukana rakentamassa terassiamme eilen hammasremontista tulleen vanhuksemme kanssa. Ulkoilutimme niitä vuorotellen ja yht'aikaa takapihallamme. Välillä Lady otti pitkät kesäpäivän unet kirsikkapuun alla. Kerran ihmettelimme missä vaiheessa Lady oli saanut vietyä lelun ulos, kun se tuli meitä kohti "lelu" suussansa. Eihän se mikään sisälelu ollut, ihan täysikasvuinen täysissä elinvoimissaan oleva metsähiiri. Aikansa he jaksoivat leikkiä, sitten toinen luovutti.
Tästä jäi Ladylle iso kiinnostus seurata takapihan reuna-alueiden liikehdintää hänen omalla charmantilla tavallaan. Aijai ja voi voi, että hän olikin ihana Kissa. Tulevalla pikkkuneidillä on todella isot tassun jäljet täytettävänään vielä näin monen vuodenkin jälkeen.
The old Lady - Hiirikö siellä?

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Ruokaa

Punnitus

Olemme jatkaneet pikkuherran ja siinä sivussa vanhuksemme punnitusta. Toisinaan punnitseminen onnistuu helposti ja toisinaan mittaustuloksessa on hieman tulkinnan varaa. Eräällä kerralla punnitseminen pikkuherran osalta oli kohtuullisen helppoa.
Jokos ne numerot on kirjattu?
Pikkuherran painokäyrä on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta selkeästi nousujohteinen. Käänteisesti tuo tarkoittaa ruoan menekkiä, eli ruokavarastoa pitää täydentää yllättävän usein vrt aikaan, jolloin vanhus oli ainokainen taloudessamme. Zooplussasta tilattiin täydennyspaketti, joka lähetysseurannan mukaan oli jymähtänyt Saksaan. Yllättäen tänään iltapäivällä paketti olikin kulkeutunut Turun kautta lähiseudulle. DPD:n lähetti ilmoitti iltapäivällä paketin olevan parin minuutin päässä. Onneksi meillä oli kotona muitakin kuin nelijalkaisia.
Ruokapaketti
Tilauksemme sisälsi parhaan arvauksemme mukaan toimivia purkkeja ja muutamia kokeiluja. Päällä olevat RC:n kitten instinctive paketit ovat vanhuksellemme, pikkuherrahan ei baby moskaan koske. Tulkintamme mukaan niissä on pehmeys kohdallaan hammasvaivaiselle. Erittäin hyvä, että löytyi edes tuollainen maistuva ruoka. Hyvä näin.

Sidontanauhan koukutus
Paketin sidontanauha on yllättävän hyvä leikkikalu. Sopivan jäykkä, ei rispaannu ja kestää kovempaakin käsittelyä. Eikä imeydy helposti imuriin!
Illan mittaan saimme kaikki purkit laatikkoon ja tarkastustoimikunnan edustaja varmisti järjestyksen.
Ruokavaraston täydennys ja tarkastus

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Lepopäivän ratoksi

Lepäävä kissa

Liikkuva kissa ei sammaloidu, mutta sen kuvaaminen hyvin on sitäkin vaikeampaa. Siksipä pääasiassa kuvaaminen keskittyy lepäileviin tai muuten paikallaan oleviin kissoihin.
Korva
Tyytyväinen nukkuja
Sunnuntaina satoi koko päivän ja kissat vetivät lonkkaa aamusta myöhäiseen iltaan. Olimme hieman huolestuneet, miten pikkuherra jaksaa nukkua yöllä. Jaksoihan se, myös herätä hyvissä ajoin aamulla muistuttamaan ruokailun tärkeydestä.
Siksipä ruokkijaväki suoriutui keittiöön aamuaskareille valmistamaan koko köörille aamupalaa.
Taas ne liuottavat presidenttiä
Aamupalaa yritetään tehdä edes jonkinlaisessa loogisessa järjestyksessä, jotta kaikille tulisi säädyllisessä ajassa murua rintojen alle. Ensimmäisenä tietysti laitetaan tulille pitemmän valmistumisajan vaativat einekset. Kissanruokapurkkien avaus ei välttämättä kuuluisi tähän kategoriaan. Välillä asiasta kyllä esitetään eriäviä mielipiteitä, hyvinkin eriäviä.
Ruokaa!!

Läsnäoloa

Nukkumisen lomassa oltiin tietysti mukana kaikessa muussa tekemisessä. Raapimis/kiipeilypuun rakentaminen jatkuu pikkuhiljaa. Prototyyppi on ollut pitemmän aikaa koeajossa hyvällä menestyksellä. Nukkumalähiön ja tarkkailutason runko on liukaspintaista maalattua pintaa, jossa ei tassu pidä vaikka olisi millaiset Hakkapeliitat alla. Siksipä ne päällystetään pörrökankailla ja se edellyttää neulomakoneen käyttämistä. Jälleen kankaan ja lopputuotteen tarkastaminen on olennainen tehtävä.
Materiaalin pintarakenteen tarkastus
Jaa jaa, mikä on kun ei Husqvarna laula?

Peili

Peili näyttää olevan jokaiselle nuorelle kissalle erikoinen kokemus. Sieltä näkyy vähintään yhtä terhakka taistelija, joka ei anna periksi hevillä saatikka rockilla.
Ish
Yläfemmat monikossa
Banzai
Vanhuksemme stressi- tai väsymystaso on noussut pikkuhiljaa. Selkeästi se alkaa kaivata omaa rauhaa, ettei tarvitse olla kaiken aikaa varuillaan sinisestä varjosta tai hyökkäyksistä milloin mistäkin. Haaveissa varmasti on oma paikka, jossa saisi olla kaikessa rauhassa välittämättä ympärillä tapahtuvasta kaikesta pentumaisesta lelujen kansaa peuhaamisesta.
Oma koti kullan kallis - rauhaa
Kuitenkin vanhuksemme ymmärtää kyseessä olevan pentu, jota pitää vahtia ja hädän hetkellä syöksyä auttamaan. Muina aikoina muristaan tilaisuuden tullen. Selkeästi pilvi kauniiden korvien yläpuolella kasvaa ja tummenee.
Voiko tuon vielä palauttaa?